Tähtitorni Tähtikuvaus.info  
   
Etusivu
Havaintolomake
Linkit
Kuvagalleria
Tähtikuvausartikkelit
Tähtikuvaus-FAQ

Tähdenlentojen kuvaaminen

Meteorien eli tähdenlentojen valokuvaaminen tehdään usein ilman seurantaa, jolloin kamera (filmi- tai digitaalinenjärjestelmäkamera ) on kiinteästi kolmijalalla. Luonnollisesti kameraa voi myös ohjata kiinnittämällä se ekvatoriaaliseen teleskooppiin, jolloin teleskooppia käytetään seurantaan (GO-TO järjestelmällä varustettu teleskooppi alt-azimutaalisella jalustalla aiheuttaa tähtien kuvaan "askeleita", jotka johtuvat kuvakentän kiertymisestä valotuksen aikana).

Meteorien kuvauspaikaksi kannattaa valita mahdollisimman pimeä, valosaasteeton paikka, josta on hyvä näkyvyys kaikkiin ilmansuuntiin. Peltolakeus tai järvenranta on hyvä paikka tähdenlentojen kuvaamiseen.

Kuvaamisesta

Valotuksen alkamisajoista ja kestosta kannattaa pitää tarkasti kirjaa, samoin kuin myös kuvien keskustan koordinaateista. Kuvista olisi kyettävä tunnistamaan vähintään kuusi tähteä.

Kolmijalalla kuvatessa valotusajat kannattaa pitää 5 ja 15 minuutin välillä, jolloin tähdet piirtävät mahdollisimman lyhyen viirun. Mikäli meteoriparvi on poikkeuksellisen aktiivinen, kaikki valotusajat kannattaa pitää enintään noin 5 minuutin pituisina.

Digitaalikameralla voi ottaa suuren määrän kuvia suhteellisen lyhyillä valotusajoilla (15-30 sekuntia), jolloin tähdet pysyvät enimmäkseen valopisteinä. Sopivilla ohjelmilla näitä kuvia voi pinota, jolloin taustataivaan tähdet tulevat paremmin näkyviin. Digitaalikameran ISO -arvoksi kannattaa asettaa 400, mutta suurempaakin ISO-arvoa voi käyttää, mikäli kameran kenno on vähäkohinainen.

Kamera kannattaa suunnata 50°-70° horisontin yläpuolelle, jolloin kuvassa näkyy mahdollisimman laaja-ala taivasta. Lisäksi kamera kannattaa suunnata noin 30°-45° sivuun radiantista (eli meteoriparven säteilypisteestä), sillä useimmat meteorit muuttuvat näkyviksi vasta matkattuaan jonkin matkaa radiantista.

Kamera olisi hyvä suunnata siten, että meteorit kulkevat suunnilleen kuvan pitkän sivun suuntaisesti. Jos meteorien lentorata on kuvan lyhyen sivun suuntainen, niitä näkyy kuvassa vähemmän.

Kuvaaminen kannattaa suorittaa kaukolaukaisinta tai kameran omaa vitkalaukaisinta käyttäen, jolla estetään kuvan tärähtäminen.

Säilytä kuvasi huolellisesti. Jos teetät niistä paperikopioita, niistä kannattaa tehdä vähintään 13x18 cm kokoisia. Paperikuvista voi tehdä hieman vaaleampia kuin normaalisti, jolloin myös himmeät meteorit tulevat näkyviin.

Useat pitkänlinjan meteorikuvaajat ovat kehittäneet pyöriviä sulkimia, jotka on sijoitettu kameran linssin eteen. Nämä todella yksinkertaiset laitteet muodostuvat periaatteessa kaksilapaisesta tuulettimesta (tai vastaavasta), jossa kukin lapa on vain hieman kameran linssiä suurempi. Näissä sulkimissa käytettävien moottorien kierrosluku on yleensä noin 1000 kierrosta minuutissa.

Kirkkaan meteorin kulkiessa kuvakentän läpi, meteori muodostaa "pätkityn" kuvan. Näistä pätkistä on mahdollista laskea meteorin kesto jopa 1/10000 sekunnin tarkkuudella. Tulos saadaan jakamalla lapoja pyörittävän moottorin kierrokset sekunnissa meteorin aiheuttaman "viirun" katkojen määrällä.

Lisätietoa meteoreista

 

 


 
© Marko Myllyniemi & Tähtikuvaus.info. Kaikki oikeudet pidätetään. All Rights Reserved.