Tähtitorni Tähtikuvaus.info  
   
Etusivu
Havaintolomake
Linkit
Kuvagalleria
Tähtikuvausartikkelit
Tähtikuvaus-FAQ

Myrskyjen kuvaaminen

Erilaisten sääilmiöiden, kuten myrskyjen tai pilvien, kuvaaminen on yleensä melko helppoa, koska usein jo kameran automaattitoiminnot riittävät hyvän kuvan aikaansaamiseksi. Mikäli kuvaan haluaa hieman enemmän "taiteellisuutta", täytyy kameraa pystyä säätämään manuaalisesti.

Suurinta osaa erilaisista sääilmiöistä voi kuvata jo laajakulmaisella objektiivilla, mutta joidenkin erikoiskohteiden tai kauempana olevien sääilmiöiden kuvaamiseen kannattaa käyttää pidempipolttovälistä objektiivia kohteen tuomiseksi lähemmäs. Kuvanvakaajalla varustettu objektiivi soveltuu erityisen hyvin myrskykuvaajalle, koska voimakas tuuli saattaa heiluttaa niin kameraa kuin kuvaajaakin ja kuvista tulee helposti tärähtäneitä.

Erityisesti myrskyjen ja kovien tuulten kuvaamisessa kannattaa kokeilla myös hieman pidemmän valotusajan käyttöä, koska tällöin esimerkiksi myrskyssä heiluvien puiden liike tallentuu kameran kennolle ja siten vallitseva tunnelma välittyy paremmin katsojalle. Lyhyellä valotusajalla puiden liikettä ei näy ja kuvasta tulee "pysähtynyt". Kokeilemisen arvoisia voivat olla esimerkiksi 1/60 - 2 s tai tilanteesta riippuen jopa pidemmät valotusajat.

Suppilo
Ilmajoella 23.7.2011 ukkosrintaman edetessä kuvattu "pillimäinen" suppilopilvi.

Myrskyjä kuvatessa täytyy muistaa pitää päänsä kylmänä ja noudattaa tervettä järkeä. Henkensä kaupalla ei kannata kuvata, vaikka olisi mahdollisuus napata vuosikymmenen myrskykuva. Kovalla myrskyllä kannattaa varmuuden vuoksi pysytellä kaukana ainakin puista ja voimalinjoista (metsäautotiet eivät siis ole parhaimpia myrskyn kuvauspaikkoja). Missä sitten kuvaatkin, varmista aina, ettet jää umpikujaan.

Suomessakin saattaa kesällä helteisen ilmamassan ja ukkospilvien voimakkaissa pyörteissä kehittyä trombeja eli heikkoja tornadoita. Siinä tapauksessa, että trombi ei ulotu maahan saakka, puhutaan yleensä suppilopilvestä, joita voi esiintyä myös tavallisten poutapilvien yhteydessä. Trombeja kuvatessa kannattaa pitää silmällä trombin liikesuuntaa ja varmistua, ettei se ole tulossa suoraan kuvauspaikkaa kohti.

Suurimman ongelman erityisesti kauempana olevien trombien ja suppilopilvien kuvaamisessa aiheuttaa se, että kontrastiero itse kohteen ja taustataivaan välillä saattaa olla lähes olematon. Digikameroiden kennon dynamiikka ei vielä toistaiseksi riitä tuomaan tällaista kohdetta tarpeeksi hyvin esiin, joten kuvaa on jälkeenpäin käsiteltävä melkoisesti. Useimmiten tämä tarkoittaa sävyasteikon tumman pään tummentamista reilusti, jolloin mahdollisesti kuvassa näkyvä maisema muuttuu mustaksi silhuetiksi (minkä voi välttää säätämällä taivasta erikseen).

Mikäli kamerassa on mahdollisuus kuvata RAW-muodossa, kannattaa ehdottomasti käyttää sitä, jolloin sitten tietokoneen ääressä on mahdollista vielä hienosäätää kuvaa ennen sen konvertointia JPG-muotoon.

Lisätietoa myrskyistä

 


 
© Marko Myllyniemi & Tähtikuvaus.info. Kaikki oikeudet pidätetään. All Rights Reserved.